keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Ford Transit. Verta hikeä ja tuskaa

Eli lyhykäisyydessään tuli hetkellisessä mielenhäiriössä ostettua Ford transit pakettiauto.
Kuten kuvasta voi päätellä oli edellinen omistaja pitänyt hyrysyssyä kuin kukkaa kämmenellä.

Toki sain auton paukkumaalilla ylimaalattuna, mutta aurinkoisena päivänä tekstin HELP! voi vielä lukea.

Enpä autoa toki ulkonäön vuoksi ostanut, vaan tarvetta oli toimivalle tavarankuljettimelle.

Tällä hetkellä auto on pukeilla erinäisistä syistä ja minua alkaa kypsyttää sen verran että voisin nuijia koko roskan moukarilla kuutioksi.

Alkuunsa tiedettyjä vikoja oli ruostevauriot siellä täällä, viallinen lämppärin puhallin  sekä toimimaton pissapoika ja jostain vuotava jarruneste. Ihan perus ford siis.

Alkuinnostuksen jälkeen alkoi vikojen korjaus ja osien etsintä. Itse en autoista ihan hirveästi tiedä perus öljynvaihtoa lukuunottamatta, joten olisi pitänyt jo siinä vaiheessa tajuta ettei idea välttämättä ole hyvä.

Muuttokuormat joita varten pääosin ostin auton saimme tehtyä. Viimeisen muuttokuorman jälkeen auto jäi viikonlopuksi paikalleen pihaani josta olin lähdössä maanantaina töihin. Käynnistellessäni autoa -3c ei meinannut auto startata. Siinä jo hermostuin ja kiroilin kun kiirekin oli.
Ei auttanut. Yhtäkkiä auto ei inahtanutkaan ja työmatkasta tuli pikainen aamulenkki.

Illalla töistä päästessäni ajattelin että akku varmaan teki tenää ja laitoin auton laturiin illaksi ja yöksi.
Seuraavana aamuna urheasti uudelleen käynnistelemään. Eikä minkäänlaista eloa.
Virrat kyllä tulivat. Siihen jäi pihaan ja taas käveltiin.


Vikaa ihmetellessäni illalla kävin lävitse jo mahdollisesti kevenevää kukkaroa ja käynnistysreleitä ja sulakkeita. En löytänyt vikaa ihan helposti. Kunnes ajattelin että olisiko sittenkin edellisen omistajan uusimassa startissa vastaus? Itselläni on käsi sen verran peukalo keskellä kämmentä että pyysin apua startin irroittamiseen vaimokkeen pikkuveljeltä jolla on jonkinverran kokemusta autojen kanssa.
Irroitimme startin ja purin sen atomeiksi. Sieltähän se vika paljastui. Hiilet olivat aivan loppu ja startin sisältö oli töhritty todella jymäkällä vaseliinilla.

Vika löytyykin alemmasta kuvasta jossa näkyy startin hiilet joista ei ollut jäljellä mitään. Pienellä etsimisellä löytyi motonetista ko. starttiin sopivat hiilet jotka kolvasin paikalleen. Huom. elektroniikkakolvilla homma ei ollut helpommasta päästä, mutta sain hiilet tyydyttävästi paikalleen.

Startti kasaan ja kiinni autoon. Voi sitä voitonriemua kun Ford hyrähti tyytyväisenä käyntiin.

Seuraavaksi kävimme paikallisen korjaajan kanssa jarrujen kimppuun. jarruneste kun häviää johonkin vaikka jarruissa eikä jarruputkissa ole vuodon jälkiä. Epäilyt kääntyivät jarrusylinteriin joka vaihdettiin.
Tässäkin vaiheessa syytä voitonriemuun ei ollut, vaan nestettä häviää edelleen jonnekin. Jätänkin täyden jarruremontin myöhemmäksi koska jarrut kuitenkin toimivat tyydyttävästi.

Sitten miettimään pissapoikaa. Pissapojan säiliö oli napattu jossain vaiheessa pois, koska muovi oli päässyt pahasti hapettumaan. Koska minulla ei ollut alkuperäistä osaa niin senkin kanssa meni kokeiluksi. Kuinka monta erimallista pissapojansäiliötä voi olla transiitissa?
Luulisi että edes samanvuotisissa olisi samanlaiset säiliöt, mutta ei.
Onneksi Purkaamo Oili Jalosella voi vaihtaa purkuosia jos on sattunut saamaan väärän ja löytyikin oikea säiliö. Säiliön asentaminen ei ollut mahdoton juttu, vaikka ahdasta olikin.
Nyt oli pissapoika saatu pelittämään. Tämä olikin ihan hyvä juttu johtuen vaihtelevista ilmoista mitä tänä talvena on nähty.

Löysin myös lämppärin ja mahdolliset osat joista voisi olla myöhemmin hyötyä.
ajattelin että lämppärissä voisi olla esivastus rikki, mutta mittaamalla sain todistettua sen oletuksen vääräksi. Tulin siihen tulokseen että joko lämppärin moottori oli lopussa tai säätönupissa olisi jotain häikkää. Ostin uuden säätönupin, mutta päätin vielä väkisin vääntää oman autoni säätimen asentoon x jolloin lämppäri alkoi toimia. Vika siis säätimessä. Nyt toki lämppäri toimii tasan kahdessa asennossa, mutta toistaiseksi tuo riittää minulle koska vaihtamisessa joutuisi purkamaan sen verran paljon kojelautaa etten siihen lähde kuin vasta pakon edessä.

Sitten viimeisinpään sattumukseen. Havaitsin auton liikkuessa kuuluvaa kolinaa, mutten pystynyt paikantamaan sitä mihinkään. renkaat pyörivät eivätkä pultit näyttäneet olevan irti.
Lainasin autoa puukuormaa varten vaimokkeen pikkuveljelle joka soitti matkalta että nyt on helvetti irti. Rengas irtosi.

Lähdin siltä seisomalta tätä ihmettelemään paikanpäälle vajavaisen työkalupakkini kanssa. Kuvasta näkyy heti bussipysäkillä joka minua odotti. mutterit olivat hitsanneet itsensä renkaasta lävitse ja olivat vielä kiinni itse autossa. Toin mukanani vararenkaan jota aloimme vaihtamaan paikalleen. auton ylös nostettuamme aloimme irroittamaan rengasta ja muttereja ja törmäsimme umpikujaan.
kaksi viidestä pultista pyöri ympyrää estäen mutterien irroituksen.

neuvottelupuhelujen ja avunpyyntöjen jälkeen saimme lisää ihmisiä paikalle ihmettelemään tilanneta. Prikkavirityksellä saimme vanhan renkaan kiinni autoon ja jatkoimme matkaa 2 kilometriä jonka jälkeen prikat ja mutterit olivat aivan loppu ja jouduin jättämään auton 15km kotoa. Tätä seurasi vielä seuraava pelastusyritys joka päättyi yhtä surulilsesti eikä autoa saatu ajamalla kotipihaan, vaan jouduin turvautumaan hinausautoon.

Tällähetkellä auto makaa kotipihassa pukeilla ilman rengasta ja vetoakselia. Tarkoituksena olisi vaihtaa auton napaan uudet pultit jotta saisin "rakkaan" Fordini taas liikenteeseen. Pultteja ei vaihdettua irroittamatta takapyörän napaa. Napamutteri taas on mallia haista V***U!
eikä tuota ainakaan minun osaamisella saa auki ilman omanlaista napamutteriavainta.
Tämä on nyt tilattu ja odotellaan muutama viikko sen saapumista. Luultavasti tämäkin on väärää kokoluokkaa, mutta pitää nyt ainakin kokeilla.

Jatkan juttua jahka saan tarvittavat työkalut ja osat. Kevättä odotellessa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti